Suomalaisessa jalkapallossa on kruunattu yksi kuninkaallinen. Hänen nimensä on Jari Litmanen. Kaikki tuntevat Litmasen suurteot jalkapallokentillä, mutta Litmanen oli lahjakas jääkiekkoilijakin, joka pelasi rinta rinnan sekä futista että jääkiekkoa aina 14-vuotiaaksi asti.

”Jääkiekkoilijaksi aikovan pitäisi harrastaa jalkapalloa, yleisurheilua ja kaikkia muitakin mahdollisia lajeja lihasten ja motoriikan tasapuolisen kehityksen varmistamiseksi. Tämä unohtuu helposti, kun lajit kilpailevat keskenään,” sanoo Teemu Selänteen isä, Ilmari Selänne Ari Mennanderin kirjassa Teemu.

Suomalaisen palloiluhistorian ehdottomat kuninkaat ovat molemmat pelanneet kahta lajia rinnan. Tänä päivänä monessa lajissa puhutaan varhaisen lajivalinnan tärkeydestä. Se nähdään ehdottoman tärkeänä urheilijan polun kannalta. Monilajisuus eli monen lajin yhtä aikainen harrastaminen on mahdollista, tänäkin päivänä.

Oletko törmännyt lukusarjaan 6 – 9 – 11? LIITU-tutkimuksessa mukana olleet tutkijat ovat. Lukusarja tarkoittaa, että kuusivuotiaana lapset aloittavat harrastamisen, yhdeksän vuotiaina he erikoistuvat lajiin ja 11-vuotiaina he lopettavat sen, koska ovat henkisesti tai fyysisesti väsyneitä.

”Jos meidän jätkille sanoisi, että tehdäänkö tästä lähtien niin, että syödään tästä eteenpäin vain hampurilaisia. Se jonkin aikaa menisi, mutta jossain vaiheessa alkaisi mieli tehdä lihapullia ja perunamuussia,” Juha Lind sanoo. Lindillä on takanaan mittava ura niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassakin. Valmentajana hän on tullut tunnetuksi siitä, että hän on antanut pelaajilleen mahdollisuuden monilajisuuteen eli harrastaa useampaa lajia samalla.

Parhaita esimerkkejä tästä ovat Casper Terho pelasi Viikingeissä jääkiekon C:n SM-sarjaa ja joutui tekemään lajivalinnan jalkapallon hyväksi, kun aika ei enää riittänyt molemmille ja siirtyi HJK:n riveihin. Hän on vain yksi esimerkki niistä monista pelaajista, joille Lind ja Viikingit ovat mahdollistaneet monen lajin yhtä aikaisen harrastamisen.

Lind sekä KIHU:n entinen johtaja Sami Kalaja painottavat molemmat , että monilajisuus ei ole mikään ainoa tie urheilijaksi vaan polkuja on monenlaisia.

”En sano, että monilajisuus olisi mikään autuaaksi tekevä asia. Maailma on esimerkkejä täynnä, kuten Tiger Woods ja Andre Agassi, jotka tekivät lajivalintansa hyvinkin ajoissa. Ei voi siis sanoa, että ei sitäkin polkua pitkin pääsisi,” Lind sanoo. ”Mutta, jos sä laitat hattuun kymmenen palloa ja nostat sieltä kahdeksan palloa niin todennäköisyys sille, että maailman huippu-urheilijoilla on taustalla laaja kirjo eri lajeja on aika suuri.”

”Harjoittelun laadun tulee olla monipuolista. Pitää tehdä selkeä ero monipuolisen ja monilajisen harjoittelun välillä. Se on jo selkeästi valmennuksen heikkoutta, jos valmennus ei tänä päivänä pysty liikuttamaan lapsia monipuolisesti. Se on menossa tänä päivänä parempaan suuntaan,” Lind näkee. ”Monessa lajissa vedetään tänä päivänä yli lajirajojen.”

Liian yksipuolinen harjoittelu lisää loukkaantumisten riskiä. Tämä korostuu tänä päivänä, kun yhä useamman nuoren perusliikunnan määrä esimerkiksi pihapelien muodossa on vähentynyt huomattavasti. Kuntotekijät ja tätä kautta lasten ja nuorten harjoitettavuus ei ole enää samalla tasolla kuin parikymmentä vuotta sitten.

”Jos harrastetaan vain yhtä lajia käy helposti niin, että tietyt kehonosat kuormittuvat, jolloin altistutaan rasitusvammoille. Viime vuonna Kokon Sami ja kumppanit julkaisivat tutkimuksen, jonka mukaan useammalla kuin joka kolmannella suomalaisella urheiluseura-nuorella on rasitusvammoja. Näitähän ei saisi olla ollenkaan,” sanoo Kalaja. ”

Monilajisuuden yksi suurimpia vahvuuksia fyysisen kunnon ja taidon kehittymisen lisäksi on ehkä hieman yllätyksellisestikin sen sosiaalisessa puolessa. Tätä painottavat sekä Lind että Kalaja.

”Jos katsoo samoja naamoja aamusta iltaan ja päivästä toiseen niin siinäki väsähtää. Siinä mielessä, jos harrastaa monia lajeja niin ryhmä vaihtuu ja sosiaalinen pääoma kasvaa,” Kalaja sanoo.

Kuva: Ilkka Saksa
Neljä Vuosaaren Viikingien kiekkoilijaa juhlimassa Hesa Cupin voittoa.

Varhainen erikoistuminen vai varhainen erehtyminen?

”Nuoret yritetään saada lukittumaan yhteen lajiin. Perheet ajattelevat, että siinä on hyvä paketti ja sitten aletaan harrastamaan sitä,” Lind sanoo. ”Silloin, kun itse olin Pohjola-leirillä ja valittiin ensimmäistä 16-vuotiaiden maajoukkuetta, niin hyppytestin kolme heikointa olivat Lasse Pirjetä Kärpistä, Jari Kauppila Reippaasta ja meikäläinen Jokereista. Sillä hyppytestillä ei sitten loppujen lopuksi ollut suurta merkitystä.”

Kolmikosta Lind (133) ja Pirjetä (146) pelasivat yhteensä 279 ottelua tarunhohtoisessa NHL:ssä ja Jari Kauppila teki mittavan uran kotimaisessa pääsarjassa.

”Yksi peruste monilajisuudelle on se, että se mahdollistaa urheilussa huipulle pääsemisen. Huipulle pääsee myös varhain erikoistumalla, mutta yleisempi reitti on, että on monilajitausta,” sanoo Kalaja. ”Monilajisuus auttaa siihen, että ihminen löytää sen oman liikuntaharrastuksen ja harrastaa sitä koko elämänsä. Samalla saamme parempia ja paremmin voivia työntekijöitä.”

Jääkiekko on viime vuosina kehittynyt suuntaan, jossa yhä nuoremmat ja nuoremmat pelaajat nousevat Liigaan. Tätä kautta nuoremmat pelaajat ovat päässeet tahkoamaan taaloja taalajäille. Juha Lind ei näe, että nuorilla olisi sen kiireempi kuin aiemminkaan päästä valtameren taakse pelaamaan.

”Kiire lähtee aikuisista, jotka taustalla toimivat. En usko, että ihmismieli olisi niin vahvasti muuttunut vuosien saatossa, vaikka maailma onkin muuttunut. Lapsi kasvaa tiettyä polkua, elettiin sitten 60- tai 2020-lukua. Kaikki kiire ja tohina on aikuisten aikaan saamaa,” hän sanoo.

Moni laji rummuttaa varhaisen erikoistumisen perään ja joidenkin lajien kohdalla tämä lieneekin tarpeellista. Suurimmassa osassa lajeista varhainen erikoistuminen on kuitenkin tarpeetonta. Päinvastoin monilajisuus voi tukea nuoren urheilijan polkua paremmin kuin tiukka pysyminen yhdessä lajissa. Joukkuelajeissa, lukuunottamatta jenkkifudista, on harvinaista, että oma laji löytyy vasta parikymppisenä. Joukkuelajeissakaan valintaa ei tarvitse tehdä vielä kuusivuotiaana.

”Saksassa keskimääräinen erikoistumisikä kaikki lajit huomioiden on 14,4 vuotta. Saksalainen jalkapalloväki on rummuttanut kovasti sen perään, että laji pitäisi valita varhain. Juuri hiljattain tutustuin selvitykseen, jossa todettiin, että saksalainen jalkapalloilija valitsee lajinsa 15-vuotiaana,” sanoo Kalaja. ”Norjassa oma päälaji valitaan keskimäärin 15,6-vuotiaana. Siinä vaiheessa, kun suomalaiset ovat aikaa sitten lopettaneet niin nämä eivät ole vielä edes valinneet lajiaan.”

Kuva: Ilkka Saksa

Lajin voi valita hyvinkin nuorena. Tämä ei varmastikaan estä huipulle nousemista, mutta sekä Lind että Kalaja suosittelevat, että harrastaa enemmän kuin yhtä lajia. Myöhemminkin ehtii nousta huipulle varsinkin yksilölajeissa. Yksilölajeissa esimerkkejä löytyy aina Usain Boltista lähtien, joka 14-vuotiaaksi asti pelasi krikettiä eikä Roger Federer ollut 17-vuotiaana päättänyt kumpaan panostaa tennikseen vai jalkapalloon. Joukkuelajeissa useamman lajin yhtä aikainen harrastaminen on mahdollista 15-vuotiaaksi, mutta usein siinä vaiheessa joutuu tekemään lopullisen lajivalinnan.

”Suurin syy, että niin paljon puhutaan varhaisesta erikoistumisesta on se, että halutaan varmistaa lisenssi- ja jäsenmaksut ja halutaan pitää kiinni nuoresta urheilijasta. On toki poikkeuksia, Henrik Dettmann sanoi, että 15-vuotiaalla urheilijalla pitää olla kolme lajia, joita harrastaa,” sanoo Kalaja.

Leikin kautta innostut ja onnistut

”Kaiken aa ja oo on liekki ja polte,” sanoo Juha Lind. ”Eikä se ole pelkästään urheilussa vaan kyllä se on sama kaikessa elämässä, jos haluat onnistua. Jos sinulla ei ole halua tai tahtoa, kun innostut niin onnistut.”

Tärkeintä nuorten kanssa toimimisessa on se, että miten lasten ja nuorten sisäisen liekin harrastusta kohtaan saa pidettyä yllä. Nykyaika tuo tähän omat haasteensa, koska nuorten vapaa-ajasta kilpailee moni muukin asia kuin harrastukset. Tämä on vaikuttanut myös siihen, että lasten ja nuorten peruskunto on rapistunut, kun kaikenlainen ”höntsääminen” ja pihalla pelaaminen ja muu liikunta on vähentynyt.

”Monilajisuus auttaa siihen, että liikevalikoima kasvaa, jolloin on enemmän työkaluja käytettävissä ja urheilija motivoituu paremmin harrastamaan. Jos taas puhutaan kuntopuolella niin monilajisuus kuormittaa kehoa monipuolisemmin, jolloin lopputulos on parempi,” sanoo Kalaja.

Kuva: Ilkka Saksa
Innostuminen luo onnistumista

Aiemmassa postauksessani, jossa pureuduin jääkiekkoon ja sen ominaisuusharjoitteluun, siinä Lari Joutsenlahti toi esille ruotsalaisen ja suomalaisen harjoittelun eroja. Hän näki, että Ruotsissa leikkimielisyys on mukana toiminnassa pidempään. Ruotsalainen kulttuuri on erilainen, Suomessa ollaan totuttu vähän ryppyotsaisempaan tapaan ajatella ja tehdä asioita, myös urheilua.

”Minulla oli KIHU:n vuosien myötä mahdollisuus nähdä maailman huippuja eri lajeissa ja en tiedä yhtään huipulla olevaa urheilijaa, jolla ei olisi pilke silmä kulmassa ja leikinomaisuutta tekemisessään,” sanoo Kalaja. ”Se on sillä lailla ristiriitaista, että kun suhtaudutaan ryppyotsaisesti niin samalla leikataan mahdollisuuksia mennä pitkälle.”

One thought on “ Monilajisuus – urheilun pitäisi olla innostumista ja onnistumista ”

  1. No nyt on ihmisillä aikaa harrastaa monipuolisesti. Mutta mitä tämä vallitseva tilanne tekee meidän junioreille? Tilanne tulee jatkumaan vielä tovin, mahdollisesti kesään. Syksyllä alkaviin pukukoppeihin saapuu melko löysää junnua. Koska osalle tulee se löysyys jo normaalin kesäloman aikana saatikka nyt, kun se kestää monta kuukautta pidempään. Tai kuinka löysää se voikaan olla, kun kyseessä paluu lajeihin, jotka ovat silloin jo ohi ja joiden pariin päästään vasta tulevana kesänä. Nyt jos koskaan punnitaan niitä oikeasti urheilevia nuoria. Niitä jotka treenaavat omatoimisesti, muutenkin kuin käskystä. Tietysti moni muu maa on samassa ellei pahemmassa tilanteessa. Ettei se urheilun tason notkahdus kohdistu ainoastaan meihin Suomalaisiin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s