Tähän juttusarjaan sain idean hierojan pöydällä, kun aloimme puhua suomalaisesta harjoittelusta ja siitä uskallammeko harjoitella tarpeeksi kovaa. Edellisessä jutussa tutustuin hiihtoon ja kestävyysharjoitteluun. Jutun voit lukea täältä. Tällä kertaa suurennuslasin alla on suomalaisille ehkä kaikkein rakkain laji: jääkiekko.

Uskalletaanko suomalaisessa jääkiekkoilussa harjoitella tarpeeksi kovaa
Kuva: Tommy Pohjola

Apuna matkassa on kaksi Suomen mestaruutta voittanut ja Tapparan urheilu- ja kehitysjohtajana tällä hetkellä toimiva Jussi Tapola sekä luisteluvalmentaja Lari Joutsenlahti. Joutsenlahti on entinen alamäkiluistelija ja aktiiviuransa jälkeen hän on toiminut muun muassa HIFK:n luisteluvalmentajana ja hänen valmennuksessaan on harjoitellut Miro Heiskasen ohella moni muu suomalainen huippu.

Jussi Tapola on juuri saapunut Ruotsin Göteborgista, jossa on ollut seuraamassa paikallista harjoittelua viikon ajan.

”Suurin ero suomalaisten ja ruotsalaisten harjoittelun välillä on tällä hetkellä harjoittelumäärissä. Jos vertaa suomalaisten ja ruotsalaisten eroja niin Ruotsissa harjoitellaan tällä hetkellä puolitoista kertaa enemmän kaikkea kuin meillä,” sanoo Tapola.

”Jos miettii niin ovathan he vähän kaikessa edellä tällä hetkellä taktisesti ja fyysisesti,” sanoo Lari Joutsenlahti.

Joutsenlahti nostaa esille myös sen, että rekisteröityjä pelaajia Ruotsissa on vähemmän kuin Suomessa. Ruotsissa rekisteröityjä pelaajia on hieman alle 70 000 ja Suomessa 75 000. Silti NHL:ssä on puolet enemmän ruotsalaisia pelaajia kuin suomalaisia. Tätä tukevat myös tilastot, sillä suomalaisia pelaajia on taalajäillä esiintynyt tällä kaudella 47 ja ruotsalaisia 110.

Eroa selittänee se, että Ruotsissa olosuhteet harjoittelulle ovat paremmat kuin Suomessa. Puitteet niin jäällä kuin sen ulkopuolellakin ovat paremmat kuin meillä ja Suomen kaivattaisiin halleja, joissa olisi mahdollisuus tehdä enemmän esimerkiksi laukaisuharjoituksia jään ulkopuolella.

Tapola on valmentanut Venäjällä ja hänellä on näkemystä ja kokemusta myös siitä, miten itänaapurissa harjoitellaan suhteessa härmäläisiin. Joutsenlahdellakin on kokemusta niin venäläisistä kuin ruotsalaisistakin pelaajista.

”Venäjällä on perinteisesti korostettu määrän merkitystä ja nyt venäläiset pelaajat kyllä jaksavat, mutta eivät ole niin nopeita,” sanoo Tapola.

Ruotsissa harjoittelun määrää ja tehoja on viime aikoina nostettu. Harjoituksissa mennään kovaa jopa pelien kustannuksella.

”Seurat vähän kilpailevatkin siitä, mikä seura harjoittelee kovimpaa,” sanoo Tapola ja nostaa esimerkeiksi Skellefteån ja Frölundan organisaatiot.

Nuoret pelaajat pystyvät ottamaan harjoittelua paremmin vastaan, mutta Tapolan saaman palautteen perusteella kokeneemmat pelimiehet ovat kovilla nousseiden harjoitusmäärien kanssa. Nuoremmat ruotsalaispelaajat ovat valmiimpia raskaampaan harjoituskuormaan ja toisaalta vanhemmat pelaajat tarvitsevat enemmän aikaa palautumiselle.

Joutsenlahti näkee, että Suomessa harjoitusmääriä ei ole syytä nostaa vaan on enemmänkin tarvetta panostaa harjoittelun laatuun.

”Paskin juttu, mitä Suomessa voisi tapahtua on, että nostettaisiin treenien määrää junioreissa. Päinvastoin pitäisi panostaa harjoittelun laatuun enemmän. Jos halutaan oppia taitoa niin pitää tehdä muutakin kuin kiertoja,” hän sanoo.

Tapolan mukaan harjoittelu Ruotsissa on mennyt siihen, että pelaajat eivät välttämättä saa parastaan irti peleissä. Tämä sitten voi vaikuttaa pelaajan itseluottamukseen ja pelisuoritukseen myös pidemmässä juoksussa.

Kari Jalonen on sanonut, että venäläinen pelaaja jaksaisi luistella, vaikka kuuhun. Suomessakin oli pitkään vallalla ajatus, että määrä korvaa laadun ja harjoittelua tehtiin turhan yksipuolisesti.

”Suomessa joukkueet treenaavat edelleen joukkueina liikaa. Pitäisi päästä vielä enemmän harjoittelemaan yksilöinä ja monipuolistaa harjoittelua,” Joutsenlahti sanoo.

”Enää ajatuksena ei ole, että tehdään mahdollisimman suurilla painoilla ja sitten nelikymppisenä on selkä, olkapää tai polvet rikki,” sanoo Tapola.

Venäläisessä harjoittelukulttuurissa on nykyäänkin ajatuksena, että jokainen pelaaja yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta harjoittelee samalla tavalla kuin muut.

”Suomessakin oli pitkään samankaltainen ajattelu. Ajateltiin, että kuhan ei vaan vahingossa harjoitella liian vähän,” sanoo Tapola

Suomessa harjoittelua on pyritty yksilöllistämään, jotta se tukisi pelaajan kehittymistä. Harjoitteluun liittyviä muuttujia on useita. Nämä pyritään tunnistamaan entistä paremmin ja aiemmin.

Yksi esimerkki on pelaajan biologinen ikä, joka saattaa poiketa kalenteri-iästä. Toinen pelaaja saattaa olla 15-vuotiaan tasolla ja toinen 13-vuotiaan, jolloin heidän pitää harjoitella eri tavalla. Toinen esimerkki liittyy pelaajien vartalotyyppeihin. Vartalotyyppejä on alettu tunnistamaan ja miettimään, että mikä harjoittelu sopii kellekin parhaiten. Jos jollekin tarttuu lihasmassa helpommin on hänelle pyritty enemmän tekemään nopeutta ja ketteryyttä, kun taas toinen hyötyy enemmän voimaharjoittelusta.

”Nuoremmissa tämä toteutuu käytännössä niin, että pelaajat ovat jaettu kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä harjoittelee pelkästään kehonpainolla, yksi ryhmä kuorman kanssa ja yksi näiden yhdistelmänä,” sanoo Tapola. ”B-junioreista lähtien harjoittelua yksilöllistetään vielä enemmän.”

Telian asiantuntija Pekka Saravo kommentoi puoliksi leikillään Telian lähetyksessä, että hän olisi kaivannut enemmän terävyyttä koko uransa ajan. Tapola on valmentanut Saravoa Tapparassa ja naurahtaa kuulleensa tämän.

”Juuri Pekan kohdalla kestävyys ja voimaominaisuudet olivat tapissa. Olisi pitänyt uskaltaa vaan tehdä enemmän terävyyttä.”

Jääkiekko on sekalaji. Siinä vaihtelevat niin matalaintensiteettiset osuudet kuin korkeaintensiteettiset osuudet, joissa tehot ovat korkealla. Vaihto kestää keskimäärin puolen minuutin ja minuutin välillä. Koko vaihtoa urheilijat eivät vedä kaasu pohjassa.

Sekalaji, kuten jääkiekko, luo harjoittelulle omat haasteensa. Suurin haasteista on se, että vaikka yhtä ominaisuutta painotettaisiin niin muutkaan eivät saisi suhteettomasti kärsiä. Tässä myös harjoittelun jaksottamisella on tärkeä osuutensa harjoittelun onnistumiselle.

Tappara on ollut tunnettu hyvinkin säntillisestä harjoittelusta. Siksi en malta olla kysymättä Tapolalta Tapparan harjoittelusta ja harjoittelun ohjelmoinnista tänä päivänä.

Tappara on saavuttanut seitsemänä viime vuotena peräkkäin mitalin. Tämä tarkoittaa sitä, että kevät on ollut pitkä ja yhteiset jääharjoitukset uutta kautta varten alkavat vasta elokuussa. Keväällä pelaajan kanssa keskustellaan niistä ominaisuuksista, joita hänen tulisi kehittää. Elokuulle asti harjoittelu on yksilöllistä, jossa painotetaan näitä kehitettäviä ominaisuuksia. Elokuussa alkavat yhteiset jääharjoitukset ja harjoittelua jatketaan läpi kauden niin, että nämä harjoitetut ominaisuudet eivät kärsisi muiden kustannuksella. Harjoittelun kuormaa vähennetään selkeästi vasta pudotuspelivaiheessa, jolloin harjoittelu muuttuu enemmän palauttavaksi kuin kehittäväksi.

”Tappioputkessakaaan harjoittelua ei oikein viitsi keventää, koska muut kuitenkin jatkavat harjoittelua ja menevät sitten keväällä ohi,” sanoo Tapola.

Jääkiekko on muuttunut. Kaikkien ei tarvitse olla parimetrisiä ja satakiloisia mörköjä, ei edes puolustajien. Erik Karlsson on valittu kahdesti NHL:n parhaalle puolustajalle jaettavan Norris Trophyn saajaksi olemalla käytännössä kentällä neljäs hyökkääjä ja pyörittämällä ylivoimaa.

”NHL:ää myöten on niin, että puolustajan tehtävänä voi olla pyörittää ylivoimaa ja tehdä pisteitä. Puolustaminen voi olla toissijaista,” sanoo Tapola

Tämä voi näkyä kulttuurinmuutoksena, joka näkyy suomalaisessa valmennuksessakin. Ruotsissa leikkimielisyys on mukana pelissä pidempään Joutsenlahden mukaan ja tämä on pikkuhiljaa alkanut näkyä suomalaisessakin valmennuksessa.

”Ruotsissa 2 vs. 1 – hyökkäyksessä koutsi voi sanoa, että sinä voit tehdä tällaisen tai tällaisen ratkaisun tai keksiä jonkun ihan oman. Suomessa kymmenen vuotta sitten kerrottiin, että sinä menet maalille ja sinä olet takamies. Nyt meilläkin on menty vähän Ruotsiin päin,” sanoo Joutsenlahti.

Suomalaisessa jääkiekossa on tunnistettu se, että pelaajan urheilullisia ominaisuuksia voisi kaivaa esille enemmänkin. Varsinkin huipputasolla asioita on tehty oikein, mutta asioita voi tehdä vieläkin paremmin ja koko ajan etsitään optimaalista tasapainoa levon ja harjoittelun välillä.

”Levon ja harjoittelun suhde on se haastavin, että ne ovat tasapainossa. Uskon, että meillä on vielä varaa kiristääkin. Ideaali on jossain Ruotsin ja Suomen välillä,” Tapola sanoo.

Paivaperho.com allekirjoitus

2 thoughts on “ Uskalletaanko Suomessa harjoitella tarpeeksi kovaa?#2 ”

  1. Hyvä aihe. Toivoisin vielä laajempaa tarttumista aiheeseen. Olisi hienoa jos arvostetut valmentajat ottaisivat kantaa nyky juniori valmennukseen. Tai vähintään antaisivat vinkkejä juniori valmentajille ja loisi näin painetta valmennuksen suuntaan. Haastetta antaa paljon mm. se, että valmentajina toimii usein pelaajien vanhempia. Osalla ei ole kokemusta kuin höntsä- tai juniorikiekkoilusta tai saattaa olla kokemusta korkeammaltakin tasolta, mutta kahdenkymmenen vuoden takaa. Tämä on ongelma varsinkin pienissä seuroissa. Osa ei vaan suostu ottamaan vastaan neuvoja ja näin jää paljon potentiaalisia kiekkoilijoita kehittymättä, kun harjoitukset on samoja vuodest toiseen. Saatetaan lisätä harjoitus kerroja, mutta harjoitukset junnaa paikoillaan. Varsinkin tuota Joutsenlahden vetämää luistelua ja teränkäyttöä sekä mailan käyttöä tulisi Suomalaisessa juniori valmennuksessa lisätä huomattavasti. Hyviä videoita aiheestakin löytyisi valtavasti, kunhan valmentajat suostuisi niitä hyödyntämään.

    Tykkää

    1. Hei.

      Kiitos palautteesta!

      Aihe tosiaan on mielenkiintoinen ja tärkeä ja tähän voi palata myöhemminkin. Kiekosta ja sen harjoittelusta voisi jorista pitkiäkin toveja ihan vaan rakkaudesta lajiin. Totta on se, että resurssit tulevat vastaan varsinkin pienemmässä seuroissa eikä aina välttämättä saada sitä pätevintä kaveria ikäluokkaa vetämään.

      Asia on ehdottomasti pohtimisen arvoinen. Kiitos vinkistä!

      Stay tuned!

      Yt,

      Pete

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s